Nutukas

 

Nuuka tuli minulle 4-vuotiaana Sodankylästä Aikion Martilta, kun oltiin aiemmin väännetty kauppaa sen isosiskosta Sentähenistä. Se oli vielä keskentekoinen eikä sitä ole missään kohtaa ihan tosissaan treenattu, eikä se ole loukkaantunutkaan. Ajatus oli että jossain olisi voinut kokeilla radallekin, mutta kun tamma jo 4-vuotiaana tuli heti tiineeksi ja lihoi kamalaksi valaaksi, niin ei sitten tullut ajohommia yhtä lenkkiä pitempään harrastettua. Välivuotenaan varsomisesta Nuuka kuitenkin pääsi Teemmä-tallille hommiin ratsuksi, ja nyt sillä lapset ratsastelee kotonakin sujuvasti varsomisten lomassa. Nuuka-monitoimiponi leikkii nyt siis myös kauan etsittyä issikkatammaa meillä, ja kiltimpää tammaa saakin hakea.